Opiskelijakunta SAVOTTA

Valikko

Ajankohtaista

Opiskelijakunnan puheenjohtajalta: Tulevaisuuden johtamistaidot ja päätöksenteon sietämätön keveys

Julkaistu: 2.1.2022 klo 15:45 | Julkaisija: Annika Väänänen (Viestintävastaava)

Vuoden vaihtuessa käynnistyy jo neljäs kalenterivuosi uuden koronaviruksen, SARS-CoV-2 kanssa. Tauti nimeltään COVID-19 on muuttanut käsitystämme johtamisesta ja elämästä ylipäänsä, kenties pysyvästi. Tuntuu jokseenkin absurdilta katsoa ajassa taaksepäin ja palata muistoissa viimeiseen ulkomaanmatkaani ennen pandemian leviämistä Suomeen asti. Oli vuoden 2020 maaliskuu ja Berliinissä jo ensimmäiset kevään puut kukkivat.

Lentokentällä matkalla koti-Suomeen hymähdin tutulle näylle: aasialaiset käyttivät kasvomaskia. Kahta kuukautta aiemmin olin haastatellut podcastissani vierasta, joka kertoi kansainvälisten toimijoiden seuraavan erittäin tarkasti Kiinassa leviävää uutta koronavirusta, joka voisi aiheuttaa uhkaa myös muualla maailmassa. Aihe sivuutettiin podcastissa hyvin äkkiä ja keskustelu siirtyi aivan muuhun.

Nyt, vuonna 2022, keskustelua koronaviruksesta ei voi enää sivuuttaa. Keväällä 2020 julistetut poikkeusolot antoivat laajat toimivaltuudet Suomen hallitukselle ja muun muassa harrastukset laitettiin tauolle sekä koulujen ovet suljettiin. Yksi asia tuntuu kuitenkin erityisen huvittavalta, kun sitä muistelee: maskisuositus – tai oikeastaan sen puute. Vielä huhtikuussa 2020 sekä Työterveyslaitos että Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL eivät suositelleet maskin käyttöä, vaan pikemminkin varoittivat niiden käytön vaaroista (lähde: Yle Uutiset 13.10.2020, saatavissa: https://yle.fi/uutiset/3-11592359).

On tammikuu 2022 ja tätä kirjoitusta julkaistaessa meistä lähes jokainen on pitänyt ainakin joskus kaupassa käydessään maskia. Miksi ihmeessä maskin käyttöä ei suositeltu keväällä 2020, mutta jo vuosia lentokentillä ja -koneissa meitä huvittaneet aasialaiset ovat jo niitä käyttäneet? Pohjimmiltaan kyse on eräästä kaikkein tärkeimmästä johtamistaidosta. Siispä asiaan.

Johtaja, johtoryhmä, hallitus tai muu päättävä elin tekee yleensä päätöksen sen pohjalta, mitä heille on parhaana mahdollisena vaihtoehtona esitetty. Usein päätösten taustalla on paljon tutkittua tietoa, jotka on monin lausunnoin vahvistettu ja päätös on niiden pohjalta helppo tehdä. Mutta kun tilanne on päättäjille uusi ja siitä ei olekaan varmaa tausta-aineistoa, joudutaan hyvin haastavaan tilanteeseen: täytyy tehdä päätös vajavaisin tiedoin.

Muuttuva maailma ja yhä tiiviimmät yhteydet asioiden välillä korostavat vuosi vuodelta enemmän sitä, että asioilla tahtoo olla useampi puoli ja yhtä ainoaa ratkaisua ei enää ole. Toisaalta asialle saattaa löytyä hyvä ja perusteltu niin sanottu oikea ratkaisu, mutta päätös täytyy tehdä, ennen kuin tähän ratkaisuun on riittävä määrä tietoa. Sanotaan, että ainoa asia, joka on huonoa päätöstä huonompi, on se, ettei päätöstä tehdä lainkaan. Siksi tämän maailmanajan yksi tärkeimmistä johtamisen taidoista on osata – ja ennen kaikkea uskaltaa – tehdä päätöksiä vajavaisin tiedoin.

Sen lisäksi, että tietoa ei välttämättä ole riittävästi, voi informaatiota tulla myös eri lähteistä ja niiden sisällöt voivat vaihdella. Yhtäältä ne voivat tukea toistensa sisältöä, mutta toisaalta olla hyvinkin ristiriitaisia. Monesti asiat täytyy punnita vaakakupissa keskenään: kumpi ensin, tämä vai tuo asia? Terveys vai talous? Maskikeskustelua keväällä 2020 ohjasi vahvasti se, että maskeja ei olisi heti riittänyt aivan kaikille, niinpä ne jouduttiin painotetusti jakamaan terveydenhuollon käyttöön.

Hyvä on, jatketaan esimerkkiä pandemian hoidosta Suomessa. Kesällä 2020 suositukset olivat jo muuttuneet ja kasvomaskien käyttöä suositeltiinkin aivan tavalliselle tallaajalle jokaisessa kodin ulkopuolisessa askareessa. Mikä oli muuttunut? Ei ainakaan biologia tai fysiikka taudinaiheuttajan takana, ei virusten virtaaminen tai ihmisen tapa aivastaa. Oli saatu uutta aineistoa, jonka pohjalta tutkittu tieto ja päätös sen taustalla täytyi kyseenalaistaa.

Albert Einstein sanoi aikanaan, että hän voi todistaa jonkin asian oikeaksi vaikka sadalla eri tavalla, mutta yksikin tapa todistaa se vääräksi riittää. Tähän käytetään usein esimerkkinä joutsenia: jos sata ensimmäistä vastaantulevaa joutsenta ovat valkoisia, ovatko kaikki joutsenet aina valkoisia? Eivät, jos sadasensimmäinen joutsen onkin harmaa.

Niin, biologia ja fysiikka pysyivät muuttumattomina, mutta päätös silti vaihdettiin. Tästä päästäänkin toiseen tärkeimmistä johtamisen taidoista: päätöksen muuttamiseen paremman tiedon valossa. Monesti johtajien luonne, ego, ei anna periksi, vaan tehdystä päätöksestä pyritään pitämään kiinni viimeiseen asti. Koska näin on aina tehty, tiedättehän. Sivuutetaan se sadasensimmäinen joutsen, ja pidetään yhä hanakammin kiinni siitä, että kyllä ne joutsenet ovat yhä edelleen valkoisia. Hyvä johtaja ei kuitenkaan aina ole oikeassa, ei ainakaan ensimmäisellä yrittämällä. Hyvä johtaja ei myöskään tiedä kaikkea, vaan hän pyrkii aina oppimaan uutta ja muuttamaan kantaansa parhaan yhteensopivuuden (best fit) tai parhaan käytännön (best practice) suuntaan.

Tähän kykeneminen vaatii kuitenkin sen sisäistämisen, että ollakseen sekä hyvä että pidetty johtaja täytyy joskus uskaltaa myös näyttää heikkoutensa ja osaamattomuutensa sekä tunnustaa, että tämä aiemmin päätetty asia täytyykin muuttaa.

Johtamista koulutetaan myös ammattikorkeakouluissa eri tasoilla: arvatenkin kaikissa tutkinto-ohjelmissa johtamisen ja johdettavana olemisen taitoja käsitellään jollain tasolla, minkä lisäksi esimiestyötä ja työyhteisötaitoja voi opiskella omina kursseinaan. Johtaminen omana asianaan on kuitenkin sellainen asia, ettei sitä voi täysin oppikirjoista oppia, vaan se on tilannesidonnaista ja vaatii taustalle kokemusta ja sen kautta saatua osaamista. Yhtä kaikki, päätöksiä täytyy tehdä, joskus kiireessäkin. Niitä ei voi jättää tekemättä ja pyyhkiä pöytälaatikkoon odottamaan loputtomaksi ajaksi.

Päätöksiä täytyy siis osata tehdä vajavaisin tiedoin sekä tarvittaessa uskaltaa muuttaa niitä paremman tiedon valossa. Muistetaan nämä ja opitaan yhdessä johtamisesta – sekä vuonna 2022 että aina sen jälkeen.

Terveyttä, turvallisuutta, iloa ja intoa uuteen vuoteen!

Mikko Sipilä, opiskelijakunnan puheenjohtaja 2022

Juttu on alunperin Savonia-ammattikorkeakoulun nettisivuilta.